Toimintakertomus 2002

JAPA:n kokoelmat jatkoivat vuonna 2002 voimakasta kasvuaan. Kokonaan uusia kokoelmalahjoituksia saatiin 12, joten vuoden 2002 lopussa henkilökokoelmia oli jo 282 kappaletta. Uusista kokoelmista mainittakoon mm. Georg Malmsténin, Edward Vesalan ja Toivo Kärjen perikuntien lahjoitukset sekä Soundtrack-studioilta saatu laaja studionauhoitteiden kokoelma. Uusien kokoelma-lahjoitusten lisäksi moniin olemassa oleviin kokoelmiin saatiin tärkeitä täydennyksiä. JAPA:n oma aineistonkeruu (mm. lehtileikkeet ja videotaltioinnit) jatkui vilkkaana, esim. videokokoelmat karttuivat noin 600 tunnilla.

JAPA:n kokoelmien tiedot olivat entiseen tapaan selailtavissa arkiston omilta internet-sivuilta (www.jazzpoparkisto.net). Musiikkiaineisto luetteloitiin yliopistojen yhteiseen VIOLA-verkkotietokantaan ja valokuvat yhdessä Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksen ylläpidettävään Populaarimusiikin historia -verkkotietokantaan.

Äänitteiden digitointiprojekti jatkui vuoden 2002 aikana. Yhteisprojektissa olivat JAPA:n lisäksi mukana Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Projektille saatiin erillisrahoitus Opetusministeriöstä. Äänitteiden digitointia tehtiin vuoden 2002 aikana sekä ostettuna palveluna että arkiston oman henkilökunnan toimesta 855 tuntia. Yhteensä vuoden 2002 loppuun mennessä on digitoitu 1630 tuntia analogisia äänitteitä, joka on yli 50 % arkiston kaikista analogisista äänitteistä. Kaikki digitoidut äänitteet luetteloitiin VIOLA-tietokantaan tai arkiston internet-sivuille.

Arkiston "Suomijazzin svengaava historia" -näyttely oli entiseen tapaan esillä eri puolella Suomea. Arkiston valokuvista ja cd-julkaisuista koottu suomalaisen jazzin historiasta kertova internet-sivusto oli myös vuoden 2002 aikana esillä Opetushallituksen Kulttuuri-ikkunassa (www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/ ). Arkiston Georg Malmstén -kokoelmasta koottu teemanäyttely oli esillä uudella Pasilan musiikkiasemalla 15.11.2002 lähtien.

JAPA osallistui syksystä 2002 alkaen valtakunnallisen Kansanmusiikin ja populaarimusiikin tutkijakoulun toimintaan. Yhteistyökumppaneina olivat Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos sekä Kaustisen kansanmusiikki-instituutti.

Yksi vuoden kohokohdista oli lisäksi edellisvuosien tapaan yhdessä Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen kanssa järjestetty jazztutkimuskonferenssi “Jyväskylä Summer Jazz Conference". Seminaarin teemana oli tänä vuonna "Miksi tutkia jazzia".
 

Hallitus ja kokoukset

Kannatusyhdistyksen hallitukseen kuuluivat vuonna 2002 Timo Vähäsilta (pj), Pekka Nissilä (vpj), Ilpo Hakasalo, Jaakko Harjula, Klaus Järvinen, Jussi Korhonen, Pekka Oesch, Jari Perkiömäki, Jussi Raittinen, Jussi Saksa, Hannu Tolvanen, Raimo Virtanen ja Jarmo Wallenius. Hallituksen sihteerinä toimi Juha Henriksson.

Hallitus kokoontui 5 kertaa. Hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita.

JAPA:n kannatusyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 13.3.2001 ja sääntömääräinen syyskokous 26.11.2002.


Toimikunnat

Hallituksen asettamaan työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2002 Timo Vähäsilta (pj), Jussi Saksa, Jaakko Harjula ja Juha Henriksson.


1  Varsinainen toiminta


1.1  Aineiston hankinta

JAPA:n aineistomäärä kasvoi edelleen voimakkaasti. Uusia henkilökokoelmalahjoituksia saatiin 13 kappaletta, joten arkistossa oli vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 282 yksityishenkilön tai musiikkialan järjestön lahjoittamaa kokoelmaa. Uusista kokoelmista voidaan mainita esimerkiksi Georg Malmsténin säätiön ja perikunnan lahjoittama Malmsténin 100-vuotisjuhlanäyttelyn aineisto, Soundtrack-studion lahjoittama laaja studionauhoitekokoelma sekä Edward Vesalan perikunnan lahjoittama äänite- ja valokuvakokoelma. Toivo Kärjen perikunta lahjoitti ammattikirjallisuutta, sävellysluonnoksia, kirjeenvaihtoa ja sovituksia sekä lisäksi Kärjen kirjoituspöydän, jonka ääressä on syntynyt suuri osa Kärjen sävelmistä. Bertel Sundqvistin perikunta lahjoitti arvokkaan lehtileikekokoelman, johon on koottu tuhansia jazzaiheisia lehtileikkeitä vuosilta 1970—90 –luvuilta.

Uusien kokoelmien lisäksi saatiin täydennystä moniin olemassa oleviin kokoelmiin. Esimerkiksi Jazzrytmit -lehdeltä saatiin runsaasti julisteita ja äänitteitä, Eero Koivistoiselta laaja äänitekokoelma sekä Matti Konttiselta julisteita ja esitteitä.

Päivä- ja iltapäivälehdistä kerättiin talteen eri populaarimusiikin lajeja käsittelevät lehtileikkeet, jotka arkistoitiin muusikoittain ja yhtyeittäin. Lisäksi arkistoitiin musiikkifestivaaleja ja muita kevyen musiikin tapahtumia käsittelevät lehtileikkeet.

JAPA saa vapaakappaleina kotimaiset kevyttä musiikkia käsittelevät lehdet. Lisäksi on arkistoitu ulkomaisia musiikkilehtiä, sillä esim. Jazzliitosta saadaan vuosittain kaikkien tärkeimpien ulkomaisten jazzlehtien edellisvuoden vuosikerrat. Vuoden lopussa arkistossa on kaikkiaan 33 kotimaisen ja 26 ulkomaisen lehden vuosikertoja.

Televisiosta on taltioitu videolle kotimaista kevyttä musiikkia käsittelevät ohjelmat sekä ulkomaiset musiikkidokumentit. Vuoden 2002 aikana musiikkiohjelmia on taltioitu noin 600 tuntia, jotka on kaikki luetteloitu VIOLA-tietokantaan sävelmän tarkkuudella (säv./san./sov./esitt.). Lisäksi radiosta on taltioitu kevyen musiikin konsertteja ja muusikkojen haastatteluja.

Arkistosihteeri Natta Holma on osallistunut entiseen tapaan useille musiikkifestivaaleille, joissa hän on tallentanut musiikkia ja ottanut kuvia sekä kerännyt muuta festivaaleilla jaettua materiaalia.


1.2  Tietojärjestelmät ja palvelut

Tiedot JAPA:n kokoelmista löytyvät entiseen tapaan arkiston omilta internet-sivuilta (www.jazzpoparkisto.net). Sivuilla on mm. tiedot kaikista henkilökokoelmista ja niiden aineistotyypeistä sekä luettelot arkiston musiikkilehtikokoelmien vuosikerroista ja arkiston tekemistä muusikkohaastatteluista. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa arkiston tulevasta toiminnasta, historiasta (mm. vanhat toimintakertomukset), “Suomijazzin svengaava historia” -näyttelystä, arkiston julkaisuista (cd-levyt ja kirjat) sekä äänitteiden digitointiprojektista. Sivuille on myös kerätty linkkejä muihin suomalaisen populaarimusiikin tietopankkeihin sekä populaarimusiikin tutkimusta harjoittaviin instituutteihin. Kotisivujen ylläpidosta vastasi arkistonjohtaja Juha Henriksson.

JAPA on entiseen tapaan luetteloinut musiikkiaineistonsa Helsingin yliopiston ylläpitämään valtakunnalliseen VIOLA-musiikkitietokantaan. VIOLAsta voidaan tehdä hakuja internetin kautta esim. säveltäjän, sanoittajan, sovittajan, esittäjän, kappaleen nimen ja kappaleen alkusanojen perusteella. Vuoden 2002 aikana saatiin VIOLAan taltioitua kaikki vuoden aikana karttunut videomateriaali ja kaikki digitoidut äänitteet. Lisäksi täydennettiin nuottikäsikirjoitusten ja kotimaisten painettujen nuottien luettelointitietoja. Luetteloinnista vastasi pääasiassa osa-aikainen toimistotyöntekijä Elina Paukkunen.

Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksen kanssa yhteistyössä perustettuun Populaarimusiikin historia -tietokantaan luetteloitiin entiseen tapaan JAPAn valokuvia. Tietokannasta voidaan tehdä internetin kautta hakuja, ja se sijaitsee musiikintutkimuksen laitoksen palvelimella (http://perinne.uta/Popmus.nsf).

Arkiston henkilökunta avusti arkiston asiakkaita aineiston hakemisessa. Neuvonta- ja tiedonhakupalvelut olivat entiseen tapaan maksuttomia.


1.3 Äänitteiden digitoimisprojekti

Jazz & Pop Arkisto on mukana digitointihankkeessa, joka tähtää vanhojen kansallisesti merkittävien äänitekokoelmien pelastamiseen tuhoutumiselta sekä niiden tiedonhallinnan ja saatavuuden parantamiseen digitaalitekniikan avulla neljässä tieteellisessä äänitearkistoja ylläpitävässä laitoksessa. Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos (koordinoi), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Suomen Jazz & Pop Arkisto.

Opetusministeriön ajalle 1.6.2001-31.5.2002 myöntämästä määrärahasta oli 1.1.2002 vielä käyttämättä 17.273,25 euroa, joka käytettiin kevään 2002 aikana.

Äänitteiden digitointia tehtiin sekä arkistossa että ostettavana palveluna, josta vastasi Diginord (ent. PFSonic). Arkistossa siirtotyöstä on vastannut arkistonjohtaja Juha Henriksson ja siirrettyjen äänitteiden luetteloinnista Elina Paukkunen.

Ajalla 1.1.2002-15.10.2002 digitoitiin arkiston työntekijöiden toimesta 667 tuntia ja Diginordilta ostettuna palveluna 188 tuntia äänitteitä eli yhteensä 855 tuntia äänitteitä.

Kaikki digitoitu materiaali on luetteloitu valtakunnalliseen VIOLA-musiikkitietokantaan.


1.4 Julkaisu- ja tiedotustoiminta

Arkiston ensimmäistä kirjajulkaisua, Juha Henrikssonin ja Risto Kukkosen tutkimusta "Toivo Kärjen musiikillinen tyyli" myytiin n. 200 kpl vuoden 2002 aikana. Myös arkiston julkaisemia cd-levyjä myytiin varsin hyvin vuoden 2002 aikana. Erityisesti myytiin levypakettia, jonka muodostavat levyt 1-6. Julkaisutoiminnan tuotot vuonna 2002 olivat 4989,17 euroa.

Arkiston toiminnasta kertovasta neliväriesitteestä otettiin keväällä 2002 lisäpainos. Sitä jaettiin esimerkiksi arkiston järjestämissä näyttelyissä ja konserteissa.

Arkiston toiminnasta tiedotettiin myös kaksi kertaa ilmestyneessä, kaikille jäsenille postitetussa MAPPI-lehdessä. Lisäksi JAPAlla on ollut omat sivut valtakunnallisessa 7 kertaa vuodessa ilmestyneessä Jazzrytmit-lehdessä. Juha Henriksson on myös kirjoittanut säännöllisesti artikkeleita ja kirja-arvosteluja suomalaista kevyttä musiikkia käsittelevään musa.fi -lehteen.

Keskeinen osa tiedotustoimintaa oli entiseen tapaan arkiston omat kotisivut (www.jazzpoparkisto.net), joilla tiedotettiin arkiston toiminnoista ja ajankohtaisista tapahtumista.


1.5  Konsertit, näyttelyt ja muut tapahtumat

JAPA:n näyttely “Suomijazzin svengaava historia” esittelee valokuvien ja julisteiden kautta suomalaisen jazzin historiaa. Näyttely oli vuoden 2002 aikana esillä Jyväskylä Summer Jazzin ja Pori Jazz Festivaalin yhteydessä sekä Pieksämäen Samettiöissä.

Arkiston aineistoa oli vuoden 2002 aikana esillä myös Georg Malmsténin 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Malmstén-säätiö ja perikunta lahjoittivat näyttelyn jälkeen suuren osan muusta näyttelyaineistosta arkistoon.

Malmstén-kokoelmasta koottiin teemanäyttely Helsingin kaupungin uuden Pasilan musiikkiaseman avajaisiin 15.11.2002. Näyttely oli esillä musiikkiasemalla koko loppuvuoden.

JAPA:n perinteiset jazzjamit järjestettiin 23.10.2002 Storyvillessä. Esiintyjät olivat Raimo Virtasen orkesteri, Reija Lang, Eeppi Ursin ja Wade Mikkolan yhtye, Golden Chain Quartet sekä Johanna Haavisto Band. Kaikki esiintyjät lahjoittivat esiintymispalkkionsa JAPAn toiminnan tukemiseen. Paikalla oli yleisöä noin 300 henkeä.

Arkiston cd-levysarjan musiikista ja valokuvista koottu suomalaisen jazzin historiasta kertova internet-sivusto oli edelleen esillä Opetushallituksen Kulttuuri-ikkunasa (www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/ ).


1.6 Seminaarit, opetus ja esitelmät

JAPA järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen kanssa järjestyksessään neljännen jazztutkimuskonferenssin “Jyväskylä Summer Jazz Conferencen” 2002. Konferenssin teemana oli tänä vuonna "Miksi tutkia jazzia?". Konferenssin pääluennoitsijat olivat musiikin maisteri Jarno Kukkonen Sibelius-Akatemiasta, taiteilijaprofessori Otto Donner ja arkistonjohtaja Juha Henriksson Jazz & Pop Arkistosta. Konferenssiin sisältyi myös paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana toimi professori Jukka Louhivuori Jyväskylän yliopistosta, sekä esitelmiä uusimmista jazztutkimuksista. Juha Henrikssonin esitelmän aiheena oli "Jazzvaikutteet Erik Lindströmin iskelmissä. Konferenssin päärahoittaja oli Jyväskylän kaupunki.

Äänitteiden digitoimisprojekti järjesti yhdessä Arkistoyhdistyksen kanssa seminaarin "Auttaako digitointi kulttuuriperinnön säilymiseen?" Tieteiden talossa Helsingissä 1.11.2002. Seminaariesitelmien aiheina olivat mm. Kulttuuriperinnön sisältötyöryhmän työskentely, kansainväliset digitointiprojektit, arkistolaitoksen digitointipolitiikka sekä äänitteiden digitoinnin kokemukset eri arkistoissa. Juha Henriksson piti esitelmän koko digitointiprojektin yhteisistä digitoinnin teknisiin kysymyksiin liittyvistä kokemuksista ja suosituksista.
 
Näkövammaisten kirjasto CELIA tutustui äänitteiden digitointiin JAPA:ssa 6.3.2002 ja Elinkeinoelämän keskusarkisto 21.11.2002.

Arkiston toimintaan ovat tutustuneet: Helsingin yliopiston musiikkitieteen opiskelijat 26.9.2002, Sibelius-Akatemian kirjasto 13.11.2002, Suomen etnomusikologinen seura 22.11.2002.

Juha Henriksson on luennoinut kevätlukukaudella 2002 yhteensä 20 tuntia Helsingin yliopistossa jazzin historiasta.


1.7 Osallistuminen ja edustukset

JAPAn hallituksessa ovat edustettuina mm. seuraavat tahot: Suomen Jazzliitto, Säveltäjät sanoittajat ELVIS ry, Suomen muusikkojen liitto, Jazzmuusikot ry, Freelancemuusikot ry, Maailman musiikin keskus, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin ja jazzmusiikin osastot sekä Pop & Jazz Konservatorio.

Juha Henriksson on kuulunut vuonna 2002 musa.fi -lehden toimitusneuvostoon sekä syksystä 2002 lähtien valtakunnallisen Kansanmusiikin ja populaarimusiikin tutkijakoulun johtoryhmään. Natta Holma on kuulunut vuonna 2002 Populaarimusiikin museon hallitukseen.


1.8 Tutkimus

Arkistonjohtaja Juha Henriksson oli tutkimusvirkavapaana 1.7.-31.7.2002, jona aikana hän valmisteli tutkimusta Erik Lindströmin musiikista.

JAPA oli mukana Suomen Akatemian rahoittamassa, dosentti Pekka Jalkasen ja erikoistutkija Vesa Kurkelan johtamassa tutkimusprojektissa "Suomalainen populaari-musiikki 1900-luvulla: tyyli ja tuotanto", joka päättyi vuoden 2002 aikana. Tutkimushankkeen aikana kerättiin tutkimusaineistoa Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitokseen ja Suomen Jazz ja Pop Arkistoon.

JAPA on ollut syksystä 2002 lähtien mukana valtakunnallisessa Kansanmusiikin ja populaarimusiikin tutkijakoulussa, jolle on myönnetty viisi tutkijapaikkaa ajalle 1.1.2003-31.12.2006. Yhteistyökumppanit ovat Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto, Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen laitos sekä Kaustisen Kansanmusiikki-instituutti. Tutkijakoulun johtajana toimii professori Heikki Laitinen. Arkistonjohtaja Juha Henriksson kuuluu tutkijakoulun johtoryhmään.

Arkiston aineistoja on käytetty myös useissa muissa suomalaista musiikkia käsittelevissä tutkielmissa ja seminaaritöissä.

1.9 Erik Lindströmin rahasto

Erik Lindströmin aloitteesta Jazz & Pop Arkiston yhteyteen perustettiin syksyllä 2002 "Erik Lindströmin rahasto". Rahasto on tarkoitettu nuorten suomalaisten jazzmuusikoiden opiskelun tukemiseen ensisijaisesti ulkomailla. Rahaston alkupääoman on lahjoittanut Erik Lindström. Rahastoa kartutetaan lahjoituksilla sekä korko- ja muilla tuotoilla. Rahaston varat on tarkoitettu ainoastaan edellä mainittuun tarkoitukseen eikä niitä saa käyttää arkiston oman toiminnan rahoittamiseen. Jaettavien apurahojen lukumäärän, niiden suuruuden ja saajat päättää vuosittain Suomen Jazz & Populaarimusiikin Arkiston Kannatusyhdistys ry:n hallitus hakemusten perusteella – kuultuaan ensin Erik Lindströmiä. Myönnetyt apurahat jaetaan Erik Lindströmin syntymäpäivänä 29.5.

Rahaston pääoma 31.12.2002 oli 610,64 euroa.



2  TALOUS


2.1  Tilikausi 2002

Vuoden 2002 tilinpäätös oli poistojen jälkeen 1.844,03 euroa ylijäämäinen. Positiiviseen tulokseen vaikutti ennen kaikkea julkaisutoiminta, joka tuotto vuonna 2002 oli 4.989,17 euroa.

Yhdistyksen oma pääoma oli 31.12.2002  11.152,32 euroa.

Vuoden 2002 varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 100.006,78 euroa (vuonna 2001 94.854,77 euroa). Koska digitoimisprojektin määräraha oli myönnetty ajalle 1.6.2002 - 31.12.2003, siitä jaksotettiin seuraavalle tilikaudelle 31.12.2002 käyttämättä oleva osuus eli 20.133,96 euroa. Lisäksi vuodelle 2003 jaksotettiin Opetusministeriön joulukuussa 2002 maksamasta vuosille 2002-2003 laitehankintoihin osoitetusta erityismäärärahasta 3000 euroa 31.12.2002 käyttämättä oleva osuus eli 2.811,00 euroa.


2.2  Apurahat ja lahjoitukset

Opetusministeriö                                      78.200,00 euroa
Helsingin kaupunki                                     2.500,00 euroa
Digitointiprojektin ajalle
1.6.2001-31.5.2002
myönnetty avustus
jaksotettuna tilikaudelle 2002                  17.273,25 euroa
Digitointiprojektin ajalle
1.6.2002-31.12.2003
myönnetty avustus
jaksotettuna tilikaudelle 2002                       266,04 euroa
Opetusministeriön erityisavustus
laitehankintoihin 2001                                3.700,00 euroa
Opetusministeriön erityisavustus
laitehankintoihin 2002-2003
jaksotettuna tilikaudelle 2002                       189,00 euroa
                                                                       --------------
                                                                 102.128,29 euroa


3  Toimitilat, laitteet ja henkilöstö


3.1  Toimitilat

JAPA on toiminut vuokratiloissa Arabian Teollisuustalossa (Arabiankatu 2). Tilat käsittävät toimistotilat ja tutkijanhuoneen (yht. 82 m2) sekä varsinaisen arkistotilan, jonka pinta-ala on 70 m2. Arkistotilat täyttyivät vuoden 2002 lopussa.

Vuoden 2002 vuokra- ja siivousmenot olivat n. 813 euroa kuukaudessa.


3.2 Kalusteet ja laitteet

Arkistoon on hankittu vuoden 2002 aikana seuraavat laitteet:

Laitehankintamääräraha 2002:
   Videonauhuri PHILIPS VR720                     334,69 euroa
   Viritinvahvistin DENON AVR-1802             637,40 euroa
   Monitorikaiuttimet DALI Evidence 370       671,10 euroa
   Mikrofoni SONY ECM MS907                     109,00 euroa
   Levysoitin DUAL CS-505-5                         400,00 euroa
   Tietokone HP Vectra VL410                        707,24 euroa
   C-kasettinauhuri SONY TC-KB920S           430,00 euroa
   Finlux-digiboxi                                                350,00 euroa

   Lisäksi avokelanauhurit REVOX A77 ja A700 korjattiin ja puhdistettiin (475,19 euroa).

Laitehankintamääräraha 2002-2003:
   Videonauhuri PHILIPS VR530                      189,00 euroa

Arkistotiloihin hankittiin uusia arkistohyllyjä yhteensä 108 hyllymetriä hintaan 2198 euroa.

3.3  Henkilökunta

Arkistolla oli vuoden 2002 aikana kaksi vakituista työntekijää: arkistonjohtaja, FT, DI Juha Henriksson ja arkistosihteeri Natta Holma. Juha Henriksson oli virkavapaana 1.7.2002 - 31.7.2002.

Osa-aikaisena toimistoapulaisena toimi FM Elina Paukkunen. Hänen tehtäviinsä kuului digitoidun musiikkiaineiston luettelointi sekä toimistotyöt. Hän työskenteli täysipäiväisesti kesälomien aikana kesällä 2002 ja muuna aikana osa-aikaisesti.


4  Jäsenistö


Vuonna 2002 kannatusyhdistyksen jäsenmäärät olivat kategorioittain seuraavat:

Henkilö/vuosijäsenet                 164
Henkilö/ainaisjäsenet                  16
Yritys/vuosijäsenet                       20
Yritys/ainaisjäsenet                     13
                                                  ---------
                                                    213