Toimintakertomus
2001
Yleistä
JAPA:n kokoelmat jatkoivat vuonna 2001 tasaista kasvuaan. Kokonaan
uusia kokoelmalahjoituksia saatiin 15, joten vuoden 2001 lopussa henkilökokoelmia
oli kaikkiaan 268 kappaletta. Uusien kokoelma-lahjoitusten lisäksi moniin
olemassa oleviin kokoelmiin saatiin tärkeitä täydennyksiä.
JAPA:n oma aineistonkeruu (mm. lehtileikkeet ja videotaltioinnit) jatkui
vilkkaana, esim. videokokoelmat karttuivat noin 600 tunnilla.
JAPA:n kokoelmien tiedot olivat entiseen tapaan selailtavissa arkiston omilta
internet-sivuilta ( www.musicfinland.com/japa ). Musiikkiaineisto luetteloitiin
yliopistojen yhteiseen VIOLA-verkkotietokantaan ja valokuvat yhdessä
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen ylläpidettävään
Populaarimusiikin historia -verkkotietokantaan.
Äänitteiden digitointiprojekti jatkui vuoden 2001 aikana. Yhteisprojektissa
olivat JAPA:n lisäksi mukana Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos,
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Projektille
saatiin erillisrahoitus Opetusministeriöstä. Äänitteiden
digitointia tehtiin vuoden 2001 aikana sekä ostettuna palveluna että
arkiston oman henkilökunnan toimesta 625 tuntia, joka on noin 25 % arkiston
nauhakokoelmasta. Kaikki digitoidut äänitteet luetteloitiin VIOLA-tietokantaan
tai arkiston internet-sivuille.
Arkiston "Suomijazzin svengaava historia" –näyttely oli esillä
Pietarin Suomi-instituutissa, Kuopion valtakunnallisilla jazzpäivillä
sekä Helsingin Kanneltalossa. Yleisöä oli runsaasti, esim.
Kanneltalossa näyttelyn näki peräti 5000 kävijää.
Arkiston valokuvista ja cd-julkaisuista rakennettiin lisäksi suomalaisen
jazzin historiasta kertova internet-sivusto Opetushallituksen Kulttuuri-ikkunaan
(www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/ ). Sisällön suunnittelusta ja teksteistä
vastasi arkistonjohtaja Juha Henriksson ja teknisestä toteutuksesta
Opetushallitus.
Arkiston cd-levysarjan 8. osa "Julkaisemattomat 1966-69" ilmestyi joulukuussa
2001. Levylle koottiin pääosin ennen julkaisemattomia arkistoharvinaisuuksia.
Myös JAPA:n ensimmäinen kirjajulkaisu ilmestyi joulukuussa. Kirja
"Toivo Kärjen musiikillinen tyyli" perustui FT Juha Henrikssonin ja
FM Risto Kukkosen kolme vuotta kestäneeseen tutkimusprojektiin, joka
tuotti samalla Kärkeen liittyvää tutkimusaineistoa JAPA:n
arkistoon.
Yksi vuoden kohokohdista oli lisäksi edellisvuosien tapaan yhdessä
Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen kanssa järjestetty
kansainvälinen jazztutkimuskonferenssi “Jyväskylä Summer Jazz
Conference". Seminaarin päävieras oli arvostettu amerikkalainen
jazztutkija, professori Paul Berliner. Lisäksi seminaariin osallistui
jazztutkijoita Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.
Hallitus ja kokoukset
Kannatusyhdistyksen hallitukseen kuuluivat vuonna 2001 Timo Vähäsilta
(pj), Jussi Raittinen (vpj), Ilpo Hakasalo, Pekka Jalkanen, Klaus Järvinen,
Jussi Korhonen, Pekka Oesch, Jari Perkiömäki, Ossi Runne, Jussi
Saksa, Manu Teittinen, Raimo Virtanen ja Jarmo Wallenius. Hallituksen sihteerinä
toimi Juha Henriksson.
Hallitus kokoontui 4 kertaa. Hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita.
JAPA:n kannatusyhdistyksen sääntömääräinen
kevätkokous pidettiin 18.4.2001 ja sääntömääräinen
syyskokous 30.10.2001.
Toimikunnat
Hallituksen asettamaan työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2001 Timo Vähäsilta
(pj), Jussi Raittinen, Juha Henriksson ja Jukka Haavisto.
1 Varsinainen toiminta
1.1 Tiedonhankinta
JAPA:n aineistomäärä kasvoi edelleen voimakkaasti. Uusia henkilökokoelmalahjoituksia
saatiin 15 kappaletta, joten arkistossa oli vuoden 2001 lopussa kaikkiaan
268 yksityishenkilön tai musiikkialan järjestön lahjoittamaa
kokoelmaa. Uusista kokoelmista voidaan mainita esimerkiksi Jari Muikun henkilöhaastattelut
(31 kpl), Kauko Käyhkön ja Laila Kinnusen äänitteet sekä
Toivo Kärki -tutkimusprojektin tuottama laaja haastattelu- ja musiikkiaineisto.
Uusien kokoelmien lisäksi saatiin täydennystä moniin olemassa
oleviin kokoelmiin. Esimerkiksi Hans sekä Kenneth Westerberg luovuttivat
70- ja 80-luvun jazzkonserttien taltiointeja digitoitavaksi ja Tauno Virtaselta
saatiin Radion tanssiorkesterin äänitteitä digitoitavaksi.
Timo Laitakarilta saatiin runsaasti äänitteitä, musiikkilehtiä
ja -kirjoja sekä vanhoja levysoittimia.
Päivä- ja iltapäivälehdistä kerättiin talteen
eri populaarimusiikin lajeja käsittelevät lehtileikkeet, jotka
arkistoitiin muusikoittain ja yhtyeittäin. Lisäksi arkistoitiin
musiikkifestivaaleja ja muita kevyen musiikin tapahtumia käsittelevät
lehtileikkeet.
JAPA saa vapaakappaleina kotimaiset kevyttä musiikkia käsittelevät
lehdet. Lisäksi on arkistoitu ulkomaisia musiikkilehtiä, sillä
esim. Jazzliitosta saadaan vuosittain kaikkien tärkeimpien ulkomaisten
jazzlehtien vuosikerrat. Vuoden lopussa arkistossa on kaikkiaan 33 kotimaisen
ja 26 ulkomaisen lehden vuosikertoja.
Televisiosta on taltioitu videolle kotimaista kevyttä musiikkia käsittelevät
ohjelmat sekä ulkomaiset musiikkidokumentit. Vuoden 2001 aikana musiikkiohjelmia
on taltioitu noin 600 tuntia, jotka on kaikki luetteloitu VIOLA-tietokantaan
sävelmän tarkkuudella (säv./san./sov./esitt.). Lisäksi
radiosta on taltioitu kevyen musiikin konsertteja ja muusikkojen haastatteluja.
Arkistosihteeri Natta Holma on osallistunut entiseen tapaan useille musiikkifestivaaleille,
joissa hän on tallentanut musiikkia Minidisc-levykkeille ja ottanut
kuvia digitaalikameralla sekä kerännyt muuta festivaaleilla jaettua
materiaalia.
1.2 Tietojärjestelmät ja palvelut
Tiedot JAPA:n kokoelmista löytyvät entiseen tapaan arkiston omilta
internet-sivuilta (www.musicfinland.com/japa). Sivuilla on mm. tiedot kaikista
henkilökokoelmista ja niiden aineistotyypeistä sekä luettelot
arkiston musiikkilehtikokoelmien vuosikerroista ja arkiston tekemistä
muusikkohaastatteluista. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa arkiston
tulevasta toiminnasta, historiasta (mm. vanhat toimintakertomukset), “Suomijazzin
svengaava historia” -näyttelystä, arkiston julkaisuista (cd-levyt
ja kirjat) sekä äänitteiden digitointiprojektista. Sivuille
on myös kerätty linkkejä muihin suomalaisen populaarimusiikin
tietopankkeihin sekä populaarimusiikin tutkimusta harjoittaviin instituutteihin.
Kotisivujen ylläpidosta vastasi arkistonjohtaja Juha Henriksson.
JAPA on entiseen tapaan luetteloinut musiikkiaineistonsa Helsingin yliopiston
ylläpitämään valtakunnalliseen VIOLA-musiikkitietokantaan.
VIOLAsta voidaan tehdä hakuja internetin kautta. Aineistoa voidaan hakea
esim. säveltäjän, sanoittajan, sovittajan, esittäjän,
kappaleen nimen ja kappaleen alkusanojen perusteella. Vuoden 2001 aikana
saatiin VIOLAan taltioitua kaikki vuoden aikana karttunut videomateriaali
ja kaikki digitoidut äänitteet. Lisäksi täydennettiin
nuottikäsikirjoitusten ja kotimaisten painettujen nuottien luettelointitietoja.
VIOLA-järjestelmä uudistui joulukuussa 2001, jolloin JAPA otti
käyttöön uuden Voyager-ohjelmiston.
Luetteloinnista vastasivat pääasiassa siviliipalvelusmies Anton
Kupias (1-9/2001) sekä osa-aikainen toimistotyöntekijä Elina
Paukkunen.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen kanssa yhteistyössä
perustettuun Populaarimusiikin historia -tietokantaan luetteloitiin entiseen
tapaan JAPAn valokuvia. Tietokannasta voidaan tehdä internetin kautta
hakuja, ja se sijaitsee kansanperinteen laitoksen palvelimella (http://perinne.uta/Popmus.nsf).
Arkiston henkilökunta avusti arkiston asiakkaita aineiston hakemisessa.
Neuvonta- ja tiedonhakupalvelut olivat entiseen tapaan maksuttomia.
1.3 Äänitteiden digitoimisprojekti
Jazz & Pop Arkisto on mukana digitointihankkeessa, joka tähtää
vanhojen kansallisesti merkittävien äänitekokoelmien pelastamiseen
tuhoutumiselta sekä niiden tiedonhallinnan ja saatavuuden parantamiseen
digitaalitekniikan avulla neljässä tieteellisessä äänitearkistoja
ylläpitävässä laitoksessa. Hankkeessa ovat mukana Tampereen
yliopiston kansanperinteen laitos (koordinoi), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura sekä Suomen Jazz & Pop Arkisto.
Opetusministeriö ajalle 1.6.2000-31.5.2001 myöntämästä
määrärahasta oli 1.1.2001 vielä käyttämättä
45.367 mk, joka käytettiin kevään 2001 aikana. Lisäksi
hanke sai syksyllä 2000 lisämäärärahan 150.000 mk,
josta JAPA:n osuus oli 30.000 mk, ja se käytettiin vuoden 2001 aikana.
Opetusministeriö myönsi ajalle 1.6.2001-31.5.2002 koko projektille
yhteensä 500.000 mk määrärahan, josta JAPA:n osuus oli
105.000 mk. Tästä määrärahasta käytettiin 31.12.
mennessä 2.297,90 mk ja loput 102.702,10 mk tullaan käyttämään
kevään 2002 aikana. Yhteensä digitointiprojektin vuodelle
2001 kohdistuva projektirahoitus oli siten 77.664,90 mk.
Äänitteiden digitoitia tehtiin sekä arkistossa että ostettavana
palveluna, josta vastasi PFSonic Digital Consulting Oy. Arkistossa siirtotyöstä
vastasi pääasiassa siviilipalvelusmies, fil.yo Anton Kupias syyskuun
2001 loppuun saakka. Tämän jälkeen siirtotyöstä
on vastannut arkistonjohtaja Juha Henriksson ja siirrettyjen äänitteiden
luetteloinnista Elina Paukkunen.
Vuoden 2001 aikana arkistossa digitoitiin seuraavat kokoelmat (yht. 410 tuntia):
- 120 tuntia Kaj Chydeniuksen musiikkia (esimerkiksi elokuva-
ja teatterimusiikkia)
- 50 tuntia Hans ja Kenneth Westerbergin tallentamia 70-
ja 80-lukujen kotimaisia jazzkonsertteja
- 30 tuntia muiden kokoelmien sisältöä (esim.
Kauko Käyhkö, Laila Kinnunen)
- 210 tuntia muusikkohaastatteluja.
PFSonic on digitoinut vuoden 2001 aikana yhteensä 215 tuntia äänitteitä:
- 130 tuntia Hans ja Kenneth Westerbergin tallentamia 70-
ja 80-lukujen kotimaisia jazzkonsertteja
- 70 tuntia Kaj Chydeniuksen musiikkia
- muita heikkokuntoisia nauhoja yhteensä 15 tuntia
Yhteensä vuoden 2001 aikana on siis saatu digitoitua 625 tuntia analogisia
äänitteitä. Digitointi on ollut jonkin verran suunniteltua
hitaampaa, sillä pääpaino on ollut kaikkein heikkokuntoisimmissa
nauhoissa, jotka ovat edellyttäneet erikoistoimenpiteitä tai erikoissäätöjä.
Koska suuri osa arkiston nauhotteista on henkilökohtaisia nauhotteita,
jotka on tehty ohuille nauhalaaduille tai c-kaseteille, on välittömässä
tuhoutumisvaarassa olevien äänitteiden osuus JAPA:n koko nauha-arkistosta
peräti 90 %.
Kaikki siirretty materiaali on luetteloitu internet-tietokantoihin. Haastattelut
on luetteloitu arkiston omille internet-sivuille (www.musicfinland.com/japa).
Musiikkiäänitteet on luetteloitu valtakunnalliseen VIOLA-musiikkitietokantaan.
1.4 Julkaisu- ja tiedotustoiminta
Arkiston ensimmäinen kirjajulkaisu, FT Juha Henrikssonin ja FM Risto
Kukkosen tutkimus "Toivo Kärjen musiikillinen tyyli" ilmestyi joulukuussa
2001. Kirjaa myytiin vuoden 2001 aikana noin 40 kpl erityisesti kirjastoihin.
Kirja on ensimmäinen laaja tutkimus suomalaisen kevyen musiikin tärkeimpiin
vaikuttajiin kuuluneen Toivo Kärjen musiikista.
Arkiston cd-levy vol 8 julkaistiin joulukuussa 2001. Levy "Julkaisemattomat
1966-69" koostui kahdesta Teekkarien jazzkerhon äänitteestä
ja kahdeksasta aikaisemmin julkaisemattomasta Yleisradion konserttitaltioinnista.
Levyllä esiintyvät kaikki 60-luvun keskeiset suomalaiset jazzmuusikot.
Kyseisen ajanjakson jazzia on ollut erittäin huonosti saatavilla cd-muodossa.
Levyä ehdittiin myydä vuoden 2001 aikana noin 130 kappaletta.
Myös aikaisempia cd-levyjä myytiin varsin hyvin vuoden 2001 aikana.
Erityisesti myytiin levypakettia, jonka muodostavat levyt 1-6.
Keväällä 2000 valmistunutta arkiston toiminnasta kertova neliväriesitettä
jaettiin esimerkiksi arkiston järjestämissä näyttelyissä
ja konserteissa.
Arkiston toiminnasta tiedotettiin myös kaksi kertaa ilmestyneessä,
kaikille jäsenille postitetussa MAPPI-lehdessä. Lisäksi JAPAlla
on ollut omat sivut valtakunnallisessa 5 kertaa vuodessa ilmestyneessä
Jazzrytmit-lehdessä. Juha Henriksson on myös kirjoittanut säännöllisesti
artikkeleita ja kirja-arvosteluja suomalaista kevyttä musiikkia käsittelevään
musa.fi -lehteen.
Keskeinen osa tiedotustoimintaa oli entiseen tapaan arkiston omat kotisivut
(www.musicfinland.com/japa), joilla tiedotettiin arkiston toiminnoista ja
ajankohtaisista tapahtumista.
JAPA:n omien julkaisujen lisäksi Juha Henriksson oli mukana toimittamassa
ÄKT:n 6 cd-levyn kokonaisuutta, joka julkaistiin suomalaisen äänilevyn
100-vuotisjuhlien kunniaksi. Levyä valmistettiin 1000 numeroitua kappaletta.
Juha Henriksson vastasi levyn jazz- ja lastenmusiikin valinnoista sekä
niiden esittelyteksteistä.
1.5 Konsertit, näyttelyt ja muut tapahtumat
JAPA:n näyttely “Suomijazzin svengaava historia” esittelee valokuvien
ja julisteiden kautta suomalaisen jazzin historiaa. Näyttely oli vuoden
2001 aikana esillä Pietarin Suomi-instituutissa, Kuopion valtakunnallisilla
jazzpäivillä sekä Helsingin Kanneltalossa. Näyttely keräsi
runsaasti kävijöitä ja sai huomiota paikallisissa tiedotusvälineissä.
Helsingin Kanneltalossa näyttely keräsi peräti 5000 kävijää.
JAPA oli mukana järjestämässä Suomalainen äänilevyn
100-vuotisjuhlan näyttelyä "Sävel soi syömmessäni",
joka oli esillä Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Galleriassa
(Unioninkatu 36) ajalla 10.10.2001 - 2.2.2002. Näyttely kertoi suomalaisen
äänilevyn vaiheista alkaen varhaislevytyksistä 1901 Pietarissa
aina nykypäivään ja tulevaisuuden haasteisiin saakka. Näyttelyssä
oli JAPA:n aineistoa, mm. käsikirjoituksia ja Erik Lindströmin
"Ranskalainen korkokenkä". Arkistonjohtaja Juha Henriksson kuului näyttelyn
suunnitelleeseen työryhmään ja hän vastasi osasta näyttelyn
teksteistä.
JAPA oli myös mukana järjestämässä Helsingin yliopiston
kirjaston kanssa näyttelyn yhteydessä pidettyä konserttia
"Järjen veit, ja minusta orjan teit" 7. 11.2001. Konsertin esiintyjät
olivat Annikki Tähti, Mika Pohjonen, Kari Lindqvistin Nostalgia-orkesteri
ja Jussi and The Boys. Ohjelman suunnitteli, ja sen juonsi Maarit Niiniluoto.
Tilaisuuteen oli vapaa pääsy.
JAPA:n perinteiset jazzjamit järjestettiin 4.10.2001 Storyvillessä.
Esiintyjät olivat Raimo Virtasen ja Erik Lindströmin yhtye, Harri
Aavaharjun yhtye, Seija Vesterisen yhtye sekä Eeppi Ursinin yhtye. Kaikki
esiintyjät lahjoittivat esiintymispalkkionsa JAPAn toiminnan tukemiseen.
Yleisöä oli paikalle noin 300 henkilöä.
Arkiston cd-levysarjan musiikista ja valokuvista koottiin suomalaisen jazzin
historiasta kertova internet-sivusto Opetushallituksen Kulttuuri-ikkunaan
(www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/ ). Sivujen sisällön suunnittelusta
ja sivujen teksteistä vastasi arkistonjohtaja Juha Henriksson. Teknisestä
toteutuksesta vastasi Opetushallitus / Arto Joutsimäki.
Timo Hietala suunnitteli ja sovitti JAPA:n Kullervo Linnan laajan käsikirjoitus-
ja levykokoelman avulla Avantin "HumpAvanti" –konsertin, joka kuului Helsingin
juhlaviikkojen ohjelmistoon.
1.6 Seminaarit, opetus ja esitelmät
JAPA järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen
laitoksen kanssa järjestyksessään kolmannen kansainvälisen
jazztutkimuskonferenssin “Jyväskylä Summer Jazz Conferencen” 2001.
Konferenssin pääluennoitsija oli arvostettu amerikkalainen jazztutkija,
professori Paul Berliner (Northwestern University, Illinois, USA). Toisena
kutsuttuna luennoitsijana oli professori Christen K. Thomsen (Odensen yliopisto,
Tanska). Lisäksi paikalle oli kutsuttu muiden pohjoismaisten jazzarkistojen
edustajat. Konferenssin pääteemana oli "Etniset vaikutteet jazzissa".
Juha Henrikssonin esitelmän aiheena oli "Amerikkalaiset ja venäläiset
vaikutteet Toivo Kärjen iskelmissä". Konferenssi päättyi
edellisen vuoden tavoin yhteispohjoismaiseen kokoukseen, jossa suunniteltiin
pohjoismaista jazz -arkistojen ja -tutkimuksen verkostohanketta. Konferenssin
päärahoittaja oli Jyväskylän kaupunki.
Juha Henriksson on luennoinut kevätlukukaudella 2000 yhteensä 20
tuntia Helsingin yliopistossa aiheesta "Suomalaisen populaarimusiikin historia".
Juha Henriksson esitteli arkiston toimintaa Musiikkikirjastoyhdistys ry:n
jäsenille 30.11.2001. Henriksson esitteli lisäksi arkiston toimintaa
ja "Suomijazzin svengaava historia" –näyttelyä Rotareille Kanneltalossa
20.9.2001.
1.7 Osallistuminen ja edustukset
JAPAn hallituksessa ovat edustettuina mm. seuraavat tahot: Suomen Jazzliitto,
Suomen muusikkojen liitto, Jazzmuusikot ry, Freelancemuusikot ry, Maailman
musiikin keskus, Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos, Sibelius-Akatemia
ja Pop & Jazz Konservatorio.
Juha Henriksson on kuulunut vuonna 2001 musa.fi -lehden toimitusneuvostoon
sekä ÄKT:n työryhmään, joka suunnitteli “Suomalainen
äänilevy 100 vuotta 2001” -juhlavuoden tapahtumia.
1.8 Kansainvälinen yhteistyö
Pohjoismaista jazzarkistojen ja -tutkijoiden yhteistyötä suunnitteleva
työryhmä kokoontui Jyväskylässä kesäkuussa
2001. Työryhmä jatkoi yhteispohjoismaisten jazzia käsittelevien
internet-sivujen ja yhteistietokannan suunnittelua. Työryhmää
kaksi vuotta vetänyt JAPAn arkistonjohtaja Juha Henriksson luovutti
projektin vetovastuun Staffan Lundmarkille Uumajasta, sillä projektin
pilottisovelluksena on tarkoitus avata "Arktisen alueen jazzverkko", joka
myöhemmin laajennetaan koskemaan kaikkia Itämeren maita. Juha Henriksson
jatkoi JAPAn edustajana työryhmässä.
1.9 Tutkimus
Arkistonjohtaja Juha Henriksson oli tutkimusvirkavapaana 1.5.-31.8.2001,
jona aikana hän valmisteli Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin
tutkimusta Toivo Kärjen musiikillisesta tyylistä. Tutkimus julkaistiin
joulukuussa 2001. Kolmivuotisen tutkimusprojektin aineisto (mm. haastattelut
ja lehtileikkeet) arkistoitiin JAPA:an.
Arkisto on ollut mukana Suomen Akatemian rahoittamassa, dosentti Pekka Jalkasen
ja erikoistutkija Vesa Kurkelan johtamassa tutkimusprojektissa "Suomalainen
populaari-musiikki 1900-luvulla: tyyli ja tuotanto". Kolmevuotisesta hankkeesta
on määrä valmistua neljä väitöskirjaa Tampereen
ja Helsingin yliopistoihin sekä kriittinen yleisesitys suomalaisen kevyen
musiikin historiasta. Ensimmäisenä valmistui Jari Muikun väitöskirja
helmikuussa 2001, jonka toisena esitarkastajana toimi arkistonjohtaja Juha
Henriksson. Tutkimushankkeen aikana kerätään laaja tutkimusaineisto
Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitokseen ja Suomen Jazz ja Pop Arkistoon.
Tutkimusprojektin lisäksi arkiston aineistoja on käytetty myös
useissa muissa suomalaista kevyttä musiikkia käsittelevissä
tutkielmissa ja seminaaritöissä.
2 TALOUS
2.1 Tilikausi 2001
Yhdistyksen tilinpäätös näytti poistojen jälkeen
31.12.2001 1.980,62 mk suuruista alijäämää. Edellisten
tilikausien vahvistettu ylijäämä oli 57.325,07 mk, joten oma
pääoma 31.12.2001 oli 55.344,45 mk.
Vuoden 2001 varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 563.980,58
mk (vuonna 2000 546.866,54 mk). Koska digitoimisprojektin määräraha
oli myönnetty ajalle 1.6.2001 - 31.5.2002, siitä jaksotettiin seuraavalle
tilikaudelle 31.12.2001 vielä käyttämättä oleva
osuus eli 102.702,10 mk. Lisäksi vuodelle 2002 jaksotettiin Opetusministeriön
27.12.2001 maksama vuosille 2001-2002 laitehankintoihin osoitettu erityismääräraha
3700 euroa (21.999,20 mk), joka tullaan käyttämään kokonaisuudessaan
vuoden 2002 puolella.
2.2 Apurahat ja lahjoitukset
Opetusministeriö
460.000 mk
Helsingin kaupunki
15.000 mk
Digitointiprojektin avustus jaksotettuna vuodelle 2001
77.664 mk
--------------
552.664 mk
3 Toimitilat, laitteet ja henkilöstö
3.1 Toimitilat
JAPA on toiminut vuokratiloissa Arabian Teollisuustalossa (Arabiankatu 2).
Tilat käsittävät toimistotilat ja tutkijanhuoneen (yht. 82
m2) sekä varsinaisen arkistotilan, jonka pinta-ala on 70 m2. Vuoden
2001 vuokra- ja siivousmenot olivat 59.841,46 mk eli 38,81 mk / m2 kuukaudessa.
3.2 Kalusteet ja laitteet
Arkistoon saatiin Revox A700 –avokelanauhuri lainaksi Maailman musiikin keskuksesta.
Arkistoon hankittiin Panasonic NV-FJ606 Nicam-videonauhuri ja Denon DRW585
–kasettisoitin.
VIOLA-järjestelmän uudistumisen myötä jouduttiin hankkimaan
kaksi uutta työasemaa luettelointiin, jotka täyttävät
Voyager-ohjelmiston asettamat vaatimukset. Kaksi Compaq Deskpro Pentium III
–työasemaa hankittiin kolmen vuoden leasingsopimuksella. Samassa yhteydessä
vuokrattiin HP Scanjet 5370C –skanneri.
3.3 Henkilökunta
Arkistolla oli vuoden 2001 aikana kaksi vakituista työntekijää:
arkistonjohtaja, FT, DI Juha Henriksson ja arkistosihteeri Natta Holma. Juha
Henriksson oli virkavapaana 1.5.2001 - 31.8.2001.
Osa-aikaisena toimistoapulaisena toimi fil.yo Elina Paukkunen. Hänen
tehtäviinsä kuului musiikkiaineiston luettelointi sekä toimistotyöt.
Hän työskenteli täysipäiväisesti Juha Henrikssonin
virkavapauden aikana 1.5.2001-31.8.2001 ja muuna aikana osa-aikaisesti.
Ajalla 1.1.-31.9.2001 siviilipalvelumiehenä toimi fil. yo Anton Kupias,
jonka vastuulla oli vanhojen äänitteiden digitointi sekä musiikkiaineiston
luettelointi.
4 Jäsenistö
Vuoden 2001 lopussa kannatusyhdistyksen jäsenmäärät olivat
kategorioittain seuraavat:
Henkilö/vuosijäsenet 164
Henkilö/ainaisjäsenet
16
Yritys/vuosijäsenet
20
Yritys/ainaisjäsenet
13
---------
213
|