Juha Henriksson

P: 09-7570040 (työ)
e-mail: sähköposti

• Filosofian tohtori (musiikkitiede), diplomi-insinööri (ohjelmistotekniikka)
• Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja
• Etnomusikologian dosentti, Helsingin yliopisto

Tutkimus

Pro gradu -tutkielmani aiheena oli Korvaavien sointujen käyttö jazzissa (Helsingin yliopisto, musiikkitiede). Tutkin saksalaisen funktioteorian (Riemann, de la Motte) avulla sitä, miten jazzkirjallisuudessa esitetyt - usein huonosti perustellut ja toisinaan ristiriitaiset - sointujen korvaussäännöt voidaan selittää funktioteorian avulla. Samalla useat kymmenet erilaiset korvaussäännöt voidaan palauttaa funktioteorian avulla muutamaan perussääntöön.

Väitöskirjani Chasing the Bird: Functional Harmony in Charlie Parker's Bebop Themes tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14.11.1998. Vastaväittäjänä toimi dosentti Pekka Jalkanen. Väitöskirjassani olen kehittänyt oman versioni funktioteoriasta, jossa otetaan perinteistä funktioteoriaa paremmin huomioon jazzin harmoniset ja melodiset erityispiirteet. Testaan uuden metodin soveltuvuutta analysoimalla sen avulla 37 Charlie Parkerin säveltämää bebop-teemaa. Samalla muodostan funktioteorian avulla yleiskuvan Charlie Parkerin musiikillisesta ajattelusta, erityisesti hänen harmonisista ja melodisista ratkaisuistaan. Väitöskirja on julkaistu Suomen Musiikkitieteellisen seuran julkaisusarjassa Acta Musicologica Fennica (AMF 21), ja sitä voi tilata suoraan Musiikkitieteellisestä seurasta

Yhdessä FM Risto Kukkosen kirjoitettu Toivo Kärjen musiikillinen tyyli on ensimmäinen laaja tutkimus suomalaisen kevyen musiikin suurimpiin vaikuttajiin kuuluneen Toivo Kärjen musiikista. Tutkimuksen ensimmäinen osa sisältää laajan yleistajuisen kuvauksen Kärjen toiminnasta säveltäjänä, sovittajana, muusikkona ja tuottajana. Tutkimuksen toisessa osassa syvennytään tarkemmin Kärjen musiikin tyylipiirteisiin. Kärjellä oli erinomainen luontainen kyky säveltää mieleenpainuvia melodioita, mutta menestyssävelmä pitää sisällään myös "ammattisalaisuuksia" eli henkilökohtaisia sävellysteknisiä keinoja. joita esitellään havainnollisinnuottiesimerkein. Teos sisältää myös siinä käytettyjen musiikkitermien sanaston.  Monikerroksisen lähestymistapansa ansiosta tutkimus tarjoaa virikkeitä kaikille populaarimusiikista kiinnostuneille: opettajille, tutkijoille, muusikoille ja harrastelijoille - tietenkään unohtamatta lauluntekijöitä.

Viimeisin julkaistu tutkimukseni käsittelee Erik Lindströmin musiikkia. Vuonna 1922 syntynyt Erik Lindström on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja levytuottajana jo yli 60 vuoden ajan. Olen analysoinut Erik Lindströmin iskelmien ja jazzsävellysten musiikillista tyyliä, kuten niiden rakennetta, melodioita, rytmiä ja soinnutusta. Tutkimukseni on julkaistu Erik Lindströmin elämänkerran yhteydessä: Juha Henriksson - Erik Lindström: Svengaten, Erik! (Tammi 2005).

Tällä hetkellä kirjoitan Rauno Lehtisen musiikillista elämäkertaa. Lehtisen sävellys- ja sovituskokoelma, laajuudeltaan noin 20 hyllymetriä, on nykyisin Suomen Jazz & Pop Arkistossa. Lisäksi käytössäni on yli 20 tuntia Lehtisen haastatteluja. Elämäkerran yhteydessä analysoin Lehtisen keskeisimpiä sävellyksiä.

Opetus

Toimin etnomusikologian dosenttina Helsingin yliopistossa. Olen opettanut Helsingin ja Turun yliopistoissa jazzin historiaa, suomalaisen populaarimusiikin historiaa sekä etnomusiikin ja populaarimusiikin musiikkianalyysia.