Jazz on alun perin Yhdysvalloista maailmalle levittynyt musiikin laji, jossa yhtyy monia toisistaan kauaksi erkaantuneita musiikkityylejä ja soittotapoja. Jazzille tyypillistä on keinuva rytmi, monipuoliset sointukierrot ja puhallinsoitinten keskeinen rooli. Improvisaatiota pidetään jazzissa suuressa arvossa.

Suomalaista jazzperinnettä ja populäärimusiikkia kunnioittaen

Jazzin esiasteet syntyivät alkujaan Yhdysvalloissa 1800-luvulla etelävaltioiden afroamerikkalaisen suurimmaksi osaksi orjista koostuvan väestön keskuudessa. Jazz kehittyi orjien ja heidän jälkeläistensä harjoittamasta vokaalimusiikista, bluesista, hengellisestä gospel-musiikista ja jazz sai alkujaan myös vaikutteita afrikkalaisista perinnetyyleistä, etenkin lyömäsoittimien ja rytmien osalta. Jazz kehtityi 1900-luvun puolella erityiessti New Orleansin alueella, jossa afroamerikkalaisten musikaalinen kulttuuri oli aikoinaan suurimmillaan.

Jazz on useammin instrumentaalimusiikkia ilman laulua, mutta myös vokaalista jazzia tavataan. Jazzin esittäjinä voi olla yhtyeitä sooloartisteista kvartetteihin ja ihan big bandeihin asti. Useimmiten soittajia on kuitenkin vähintään kolme. Jazzissa keskeisessä roolissa ovat torvet ja puhallinsoittimet, kuten saksofonit, trumpetit, käyrätorvet, klarinetit, huilut ja pasuunat. Jazzissa voidaan käyttää myös sähköisiä soittimia kuten bassokitaraa, mutta perinteikkäässä ”puhtaassa jazzissa” käytetään useimmiten paksua ja isokokoista kontrabassoa. Myös kitarat, sähkökitarat, pianot ja sähköurut ovat suosittuja instumentteja jazz-musiikissa.

Jazzin lyhyt historia

Jazzin juuret ylettyvät Länsi-Afrikasta Pohjois-Amerikkaan kuljetettujen orjien pelloilla harjoitettuun musiikkiin. Orjat eivät useimmiten saaneet työn aikana puhua toisilleen, joten he kehittivät eräänlaisia työlauluja yhdessä. Puuvillapelloilla laulettuja lauluja kutsuttiin Yhdysvalloissa nimellä ”field hollers” -peltohoilaukset. Yhdysvaltoja repineen sisällissodan jälkeen orjuus kiellettiin lailla, ja afroamerikkalaisen väestön harjoittama musiikki alkoi kehittyä huimaa vauhtia mustien elintason noustessa.

Afroamerikkalaisten vaikutuksesta 1800-luvulla syntyi esimerkiksi saluunoissa ja kapakoissa suosittu ragtime -tyyli, jossa suosittiin nopeita ja kekseliäitä pianomelodioita sekä kiivasta, marssimusiikkia muistuttavaa tahtia. Myös blues alkoi nostaa päätään, jota voidaankin kutsua nykyisen rock-musiikin ja jazzin suureksi edeltäjäksi.

New Orleans oli keskeisessä roolissa jazzin synnyssä

New Orleansilla oli suuri merkitys jazzin syntymisessä ja nousussa yleiseen suosioon. New Orleans oli vapaamielisimpiä kaupunkeja Yhdysvalloissa, jossa useat eri kulttuurit sekoittuivat keskenään ja muokkautuivat. New Orleansissa oli afroamerikkalaisen väestön lisäksi esim. suuria italialaisten, ranskalaisten ja kiinalaisten vähemmistöjä.

Ragtime oli Villin Lännen aikoihin, 1800-luvun puoliväli jälkeen suosituimpia musiikkityylejä New Orleansissa. Sitä soitettiin erityisesti kapakoissa ja bordelleissa, jossa ihmiset viettivät paljon vapaa-aikaansa. Viinanhuuruisissa illoissa paikalliset saattoivat esittää omia livemusiikkiversioitaan, ja mustan väestön musiikillinen tyyli kehittyi New Orleansissa hurjasti näinä aikoina. Erityisesti improvisaatio oli New Orleansin 1800-luvun lopun musiikkikulttuurissa erittäin suuressa roolissa.

New Orleans ei suinkaan ollut ensimmäinen asia, joka tuli rapakon takaa ja antoi meille vaikutteita paikallisesta kulttuurista. Las Vegasin nimisestä kaupungista rantautui ensimmäistä kertaa huhuja casinoista. Nyt yli 100 vuotta myöhemmin nämä yksikätiset rosvot sekä ruletit ovat siirtyneet netin puolelle. Tämän myötä syntyi myös pikakasino, jonka avulla pelaajien ei tarvitse itse vaivutua oikealle kasinolle pelaamaan. Nyt pelaajat saavat asetettua kaikki panoksensa sekä pääsevät pelaamaan pikana kätevästi suoraan kotoa käsin.

Ragtimestä syntyi pehmeämpiä versioita, lyyrisesti synkistä peltolauluista kehittyi bluesia muistuttavia ensimmäisiä tyylejä, ja myöhemmin näistä kehittyi jazzin ensimmäisiä asteita. 1900-luvulle tultaessa jazz alkoi nostaa päätään muuallakin Yhdysvalloissa. Jazz kehittyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen myös valkoista väestöä kiinnostavaksi musiikkityyliksi. 1930-luvulla big bandien suosion räjähtäessä jazzia esitettiin paljon klubeilla ja ravintoloissa, sillä isoissa konserteissa improvisaation taso kärsii orkesterin takia. Jazzista tuli valtavirrassa suosittu erityisesti 1950-luvulla, uuden nousukauden aikoihin sotien jälkeen.

Mitä popmusiikki oikeastaan on? – Jazzpoparkisto suomalaisena rytmimusiikin sanansaattajana

Popmusiikki on nimensä mukaisesti populäärimusiikin – eli valtavirran suosiman nykymusiikin tyyli, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvun puolivälissä. Pop-musiikki kattaa genreensä myös rockmusiikin, sillä sitä voidaan pitää populäärimusiikkina. 1960-luvun lopussa rock erottui kuitenkin omaksi genrekseen, josta irtosi vuosikymmenien aikana vielä monenlaisia eriäviä tyylisuunteja metallista glam rockiin.

Suurta osaa levytetystä musiikista pidetään popmusiikista, eroaa pop nykypäivänä muista tyyleistä. Popmusiikissa yleistä on lainata paljon eri tyyleistä, kuten tanssi- rock-, latina-, ja countrymusiikista. Popmusiikissa voi rauhassa yhdistellä eri musiikkigenrejä ja tyylilajeja, sillä se kehittyy jatkuvasti ja oikeaa tapaa tehdä poppia ei ole.

Popmusiikkina nykyään pidetään mm. tietokoneiden yleistymisen ja teknomusiikin kehittymisen takai valtavirran suosioon noussutta EDM:ää, eli elektronista tanssimusiikkia. Se kuuluu nykyään laveaan popmusiikin yläkategoriaan, sillä se on yleisön laajassa suosiossa. Myös hip hopia ja räppiä voidaan pitää tavallaan popmusiikin suuntauksena, vaikka fundamentaalisella tasolla ne ovatkin hyvin erityylisiä musiikkilajeja.

Pop-musiikki tuli suosituksi Beatlesin mukana

Beatles, Abba, Michael Jackson ja Madonna ovat varmasti jokaiselle ensimmäisiä nimiä, jotka tulevat mieleen sanasta pop. Beatlesilla olikin erityinen rooli popmusiikin suosiossa 60-luvun lopulla, kun se pääsi aivan uudenlaisella tyylillään nuorison suosioon.

Beatlesia voidaankin pitää nykypopin suurena esi-isänä, josta kaikki muut oikeastaan vaan ottavat mallia. Beatlesia onkin luonnehdittu maailman vaikutusvaltaisimmaksi bändiksi kautta aikojen. Sen perustivat vuonna 1960 Liverpoolissa John Lennon, Paul McCartney, George harrison ja Ringo Star. Beatles oli olennainen osa 1960-luvun vastakulttuurin kehitykselle ja hippiliikkeen syntymiselle.

Pop liittyy rock & rolliin

Ilmiönä pop kehittyi samoihin aikoihin kuin rock ’n’ roll, eli rockmusiikki. Se tarjosi aggressiiviselle rockille kuitenkin helpomman ja pehmeämmän vaihtoehdon. Samankaltaisuutta popissa ja rock ’n’ rollissa oli fanien osoittama lähes hysteerinen suosio muusikoille. Rajanveto popin ja r&b -musiikin välille on useimmiten vaikeaa.

1960-luvun aikana suosittuja olivat poikabändit, kuten beatles. Ne olivat erityisesti nuorten tyttöjen suuressa suosiossa.

Popin kuningas

Popin kuninkaana pidetään Michael Jacksonia, eikä suotta. Michael Jackson oli jo nuoresta pojasta todella menestynyt artisti. Jackson 5 -yhtyeeseen kuullut Michael eteni nopeasti soolouralle Motown-artistina, ja niitti mainetta ja kunniaa vuosikymmenien ajan popmusiikin kiistattomana kuninkaana.

Michael Jacksonin ansiosta mm. musiikkivideoista tuli yleinen kappaleiden myyntiä edistävä taiteellinen tekijä. MTV-musiikkitelevisiokanavan suosituimpia hittejä oli ”Beat It”, ”Thriller”, ja ”Billie Jean”.

Michael Jackson tunnettiin myös huimista esiintymisistään. Lavashowt olivat usein ennennäkemöttömän upeita, ja visuaalisuuteen sekä taustatanssijoihin oli panostettu paljon rahaa. Jackson oli itsekin erittäin taitava tanssija, ja tunnetuimpia liikkeitä häneltä ovat etenkin ”Moonwalk” -tanssityyli jossa henkilö näyttää kävelevän eteenpäin, mutta liukuukin taaksepäin.

Jazzpoparkisto on kaikille avoin tietolähde jazz- ja popmusiikkiin

Jazz ja popmusiikkia voi opiskella yli kymmenessä ammattiopistossa ympäri Suomen. Jazz on kaunis musiikin laji, jonka ammatillista opetusta tulisi vaalia tarkoin.

Myös popmusiikki kehittyy kokoajan, ja onneksi suomalaisen opetuksen laadun, saamme luultavasti nauttia myös tulevaisuudessa Alman kaltaisista yhtäkkiä pinnalle nousevista tähdistä. Jazz ja Popmusiikki kuuluvat mielestämme kaikille. Aloita sinäkin musiikkiharrastus!